Innovoinnin työkaluja

Hei taas arvoisat lukijamme! Viimeisimmästä kirjoituksestamme on vierähtänyt jo hyvä tovi ja nyt on aika avata hieman, mitä erilaisia työkaluja olemme projektissamme käyttäneet.

The Value Proposition Canvas

Todella vapaasti käännettynä Arvon esitys pohja.

Menetelmää käytetään tuotteen tai palvelun kysynnän määrittelemisessä ja kysynnän parantamisessa. Canvas koostuu kahdesta osasta, Value Proposition ja Customer Segment eli tuotteen tai palvelun osasta ja asiakkaan osasta. Lähestyttäessä asiakkaan osaa ensin huomataan sen koostuvan kolmesta sektorista. Customer Job(s) eli työt jotka asiakas haluaa saada tehdyksi, Gains eli työstä seuraavat hyödyt, Pains eli työstä aiheutuvat haittapuolet. Tuotepuolella pyritään vastaamaan asikkaan kysyntään ja tarpeisiin, Products & Services tulisi tietysti tarjota työkalu töihin jotka asiakas haluaa saada tehdyksi, Gain Creators osion on tarjottava lisää hyötyjä nykyiseen menetelmään verrattuna tai jos kyseessä on uusi menetelmä sillä on oltava nykyisiä hyötyjä kasvattava vaikutus, Pain Relievers osio puolestaan kuvastaa asioita joilla minimoidaan tai poistetaan asiakkaan nykyisen tilanteen haittapuolia. Kun tuote osio pystyy tarjoamaan asiakkaalle työkalun, joka kohtaa ja ylittää asiakkaan tarpeet sekä pienentää kipuja ja särkyjä, voidaan olettaa tuotteelle tai palvelulle olevan kysyntää. Value Proposition Canvasta voi luonnollisesti käyttää niin uusien innovaatioiden testaamiseen ja kehittelyyn kuin vanhan parantamiseen.

 

Balsamiq – prototyypin kehitystyökalu

Suunnittelun seurauksena päätimme lähteä kehittämään prototyyppiä ideoiden pohjalta. Vertailimme lukuisia eri protoiluun suunniteltuja verkkotyökaluja, kuten mm. fluidui.com ja balsamiq.com. Valitsimme prototyypin kehitystyökaluksemme balsamiq:n, koska kyseenomainen työkalu tuntui helpoimmin sisäistettävämmältä ja helppokäyttöisemmältä lyhyen testaamisen perusteella.

Alkuun pääseminen

Balsamiq tarjoaa uusille käyttäjilleen kuukauden kokeiluversion, jota lähdimme innokkaina kokeilemaan. Ohjelmalla pystyy luomaan projektikansion, jonka sisään tallennetaan kaikki projektin sisällä käsiteltävä aineisto.

Alkunäkymä

Sisällön luominen

Projektin sisään luodaan sen jälkeen ’Mockup’-tiedostoja, joilla prototyyppi pääsääntöisesti toteutetaan. Mockupeissa voi käyttää haluamiaan Balsamiq:n valmiiksi luomia elementtejä, kuten esim. nappeja, karttoja, tekstiä yms. Elementtejä vielä erikseen voi kustomoida mm. seuraavasti:

• vaihtaa värejä
• muuttaa kokoa
• vaihtaa tekstien fonttia.

Mockup-näkymä, johon on luotu nappi, jota on muokattu

 

Interaktiivisuuden toteuttaminen

Mockuppeja linkittämällä toisiinsa voi luoda hyvinkin todentuntuisen käyttökokemuksen. Linkin voi luoda lähes mihin tahansa elementtiin ja linkki toimii ihan normaalisti klikkaamalla määritetystä elementistä. Prototyyppiä voi myös kaiken lisäksi esikatsella missä tahansa vaiheessa View-valikosta valitsemalla Full Screen Presentation -kohdan.

Tässä kaikki tällä erää, ensikertaan!

-innoVader

Ideasta innovaatioksi

Heipä hei taas innokkaat lukijamme! Rupesimme tiimimme kanssa pohtimaan, millaisille asioille olisi nykymaailmassamme kysyntää. Mikäs muukaan kuin Google Trends oli oiva apuväline selvittämään massojen ajatusten juoksua ja haluja. Valitsimme ensimmäiseksi hauksemme ”aukioloajat ravintola” ja Google Trends ilmoitti seuraavaa:

Vuodesta 2010 alkaen Suomessa ollaan alettu etsimään Googlen hakukoneen avulla ravintoloiden aukioloaikoja ja hakujen määrä onkin kasvanut jossain määrin siitä lähtien. On siis pääteltävissä, että lisääntyvissä määrin halutaan etsiä Internetistä tietoa siitä, mitkä ravintola ovat lähialueella kulloinkin auki, ja tämän perusteella ymmärrettävästi tehdään myös päätöksiä siitä, mihin halutaan lopulta mennä syömään.

Aiheesta innostuneena päätimme lisäksi tehdä Google Trends:ssä haun ”closest restaurant”, jonka tulos oli seuraavanlainen:

Graafin mukaan lähimpien ravintoloiden hakeminen Googlen hakukoneella on kasvanut räjähdysmäisesti erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tämä oletettavasti viittaa siihen, että ihmiset haluavat etukäteen selvittää, mistä ravintoloita heidän lähistöltään löytyy, jottei heidän tarvitsisi käyttää turhaa aikaa ja vaivaa ravintoloiden etsimiseen.

Kuitenkaan kaikkea ravintoloihin liittyvää hyödyllistä tietoa ei ole internetistä vielä löydettävissä. Huomasimme esimerkiksi, että monesti Helsingin keskustaan lähtiessämme ystäviemme kanssa syömään ja nauttimaan mukavaa iltaa, monet ravintolat olivat täynnä. Varsinkin viikonloppuisin. Saatoimme kävellä useita kilometrejä etsiessämme sellaista ravintolaa, jossa olisi tilaa seurueellemme. Myös muutama ystävämme mainitsi kyseisestä ongelmasta. Silloin tiimimme havahtui miettimään, eikö sellaista sovellusta tai sivustoa vielä ole olemassa, josta kävisi ilmi relaaliajassa jokaisen ravintolan täyttöaste? Täyttöasteella tarkoitamme, ravintoloiden vapaiden asiakaspaikkojen lukumäärää.

Tämän seurauksena päädyimme ideoimaan seuraavasta: olisi olemassa ravintolasivusto, jonka kartalta pystyisi näkemään esimerkiksi Helsingin keskustan tai (sijaintitietoja hyödyntäen) lähellä olevien ravintoloiden täyttöasteen reaaliajassa. Tällöin ihmisten ei tarvitsisi turhaan kierrellä lähialueen ravintoloita vain turhaan todetakseen, että kyseiset paikat ovat jo täynnä. Sivuston tarjoaman reaaliaikaisen tiedon ansiosta seurue voisi tällöin suunnata suoraan sellaiseen ravintolaan, josta heille varmasti löytyisi tilaa. Sivustoon voisi sisällyttää myös erilaisia hakutoimintoja, jossa voisi etsiä ravintoloita esimerkiksi nimen tai ruokalajien mukaan. Lisäksi sivustosta ilmenisi ravintoloiden aukioloajat ja vaikkapa arvostelut.

Kyseisen informaation tarjoaminen voisi yleistyessään lisätä ihmisten ravintolakäyntejä heidän lähialueellaan, sillä palvelua hyödyntäville henkilöille ei turhia ravintolakäyntejä tulevaisuudessa olisi enää olemassakaan!

 

• Matias Ranta, innoVader
• Kristina Wiik, innoVader
• Ilkka Alakarhu, innoVader
• Mikko Päivinen, innoVader

Luonnon imitoimisesta..

Aurinkokuntamme keskus on nimensäkin mukaisesti Aurinko. Fysikaalisesti tarkasteltuna Auringossa on jatkuvasti käynnissä valtava fuusioreaktio, jossa pieniatomiset vetyatomit yhdistyvät kovassa kuumuudessa isommiksi helium-atomeiksi. Tämä yhdistymisprosessi saa aikaan valtavan määrän lämpöä ja valoa, josta me täällä Maassa saamme myös nauttia.

Nykyiset Maassa toimivat ydinreaktorit käyttävät hyväkseen fuusion päinvastaista reaktiota, fissiota. Fissiossa massaltaan suuret alkuaineet (kuten uraani) hajoavat pienemmiksi atomeiksi, jonka seurauksena syntyy myös valtavasti lämpöä. Keinotekoista fissioreaktiota ihminen ei ole vielä saanut kovin hallitusti toimimaan, mutta tämän toivotaan toteutuvan joskus tulevaisuudessa, sillä sen ajateltaisiin ratkaisevan energiatuotanto-ongelmat pitkäksi aikaa.

Google Trends- sivustolla voi tarkastella, miten suosittuja erilaiset hakutermit ovat Googlen hakukoneessa. Alla oleva kuva kertoo, miten suosittuja termien ’fuusioreaktio’ ja ’fissioreaktio’ englanninkieliset haut (fusion/fission reaction) ovat Googlessa olleet vuodesta 2005 lähtien.

Kuva 1. Termien ’fusion reaction’ ja ’fission reaction’ hakujen yleisyys.

Yllä oleva kuva paljastaa, että kyseiset termit ovat olleet jo noin vuosikymmenen lähes yhtä haettuja Googlessa, mutta fuusioreaktio on näistä hieman haetumpi. Voisi kuitenkin tehdä oletuksen, että tulevaisuudessa fuusioreaktion liittyvät haut tulevat kasvamaan verrattuna fissioreaktioon.

Alla olevissa kuvissa näkyy fuusio- ja fissioreaktio-termien hakujen yleisyys maittain.

Kuva 2. Termin ’fusion reaction’ hakujen yleisyys maittain.

Kuva 3. Termin ’fission reaction’ hakujen yleisyys maittain.

Kyseisten kahden termin hakujen välisiä maantieteellisia eroja ei merkittävästi kuitenkaan löydy. Yhdysvalloissa ja Intiassa tehdään suhteellisesti eniten hakuja molemmille termeille. Hakujen perusteella ainoastaan Australissa ollaan selkeästi enemmän kiinnostuneita fuusio- kuin fissioreaktiosta, joka on sinänsä mielenkiintoinen tieto, kun taas Intiassa, Kanadassa ja Iso-Brianniassa yleisempi hakutermi on fissioreaktio.

Monesti ihmisten tekemissä innovaatioissa on kysymys fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämisestä, niiden mallintamisesta ja hyödyntämisestä osana jotain keksintöä. Tästä on myös kyse fissioreaktioiden hyödyntämisestä nykyisissä ydinvoimaloissa, sekä mahdollisesti tulevaisuudessa myös fuusioreaktoreiden hyödyntämisessä.

-Ilkka, Mikko, Innovader

Lähteet:

https://www.google.fi/trends/explore#q=fusion%20reaction%2C%20fission%20reaction&cmpt=q&tz=Etc%2FGMT-2

 

 

Google Trends ja trendikkäät haut

Hehkulamppu ja light bulb

InnoVader-tiimi sai uudeksi tehtävänannokseen Google-hakukoneen trendien selvittämisen. Tiimin jäsenet saivat itse valita hakusanansa, joiden tuloksista piti laatia raportti. Kyseenomaista palvelua pääsee käyttämään verkko-osoitteessa https://www.google.fi/trends/, jossa sivun ylälaitaan ”Tutustu aiheisiin” -kenttään syötetään käyttäjän syöte, jonka jälkeen selain näyttää erilaista tietoa liittyen hakusanaan.

Valitsimme ensimmäiseksi hakusanaksemme ”hehkulamppu”-sanan ja Google Trends tulosti seuraavan:

Ylempi graafi ’Hakumäärät ajan mittaan’ osoittaa minä vuonna ja mihin vuodenaikaan kyseistä hakusanaa on käytetty. Kyseisen graafin mukaan ”hehkulamppu” hakusanan suosio on pikku hiljaa laskenut vuodesta 2008.

Alempi kuva ’Hakumäärät maantieteellisesti’ taas osoittaa, missä päin maailmaa kyseenomainen haku on suoritettu. Koska hakusana on suomen kieltä voidaan olettaa, että haut sijoittuvat pääosin tai pelkästään Suomeen, kuten kuvakin osoittaa.

Selvitimme vielä, mitä tapahtuu jos kyseisen hakusanan kääntää englanniksi ”light bulb” ja tulos olikin täysin erilainen verrattuna aikaisempaan hakusanaan:

Ylempi graafi osoittaa, että ”light bulb”-sanalla on haettu huomattavasti tasaisemmin kuin ”hehkulamppu”-sanaa. Samoin, kartasta huomaa, että kyseenomaista hakua on suoritettu eritoten maissa, joissa englannin kieli on maan natiivikieli.

WhatsApp

Hehkulampun ja light bulbin lisäksi valitsimme WhatsApp Messengerin älypuhelimille, joka on julkaistu vuonna 2009. WhatsApp Messenger on alustariippumaton palvelu, jolla voi lähettää muun muassa tekstiä, kuvia, videoita ja ääniviestejä.

Google Trendsin mukaan hakumäärät ovat nousseet lähes tasaiseen tahtiin vuoden 2011 jälkeen. Kuva alla:

Ja vuodesta 2011 alkaen vuoteen 2015 maantieteelliset hakumäärät näyttävät seuraavalta:

 

Käy ihmettelemässä omia hakusanojasi tai tutkimassa internetin suosituimpia villityksiä osoitteessa https://www.google.fi/trends/!

Mukavaa viikkoa!

Toivottavat innoVader-tiimin jäsenet

• Kristina Wiik
• Matias Ranta

Lähteet:

Google Trends. 2016. https://www.google.fi/trends/explore#q=hehkulamppu. Luettu: 8.2.2016.

Google Trends. 2016. https://www.google.fi/trends/explore#q=light%20bulb. Luettu: 8.2.2016.

Wikipedia. 2016. https://fi.wikipedia.org/wiki/WhatsApp. Luettu: 8.2.2016.

Google Trends. 2016. https://www.google.fi/trends/explore#q=whatsapp. Luettu 8.2.2016.

 

Copy ja paste.

Olen ollut pitkään kiinnostunut kuvataiteesta ja henkilöistä, joiden ajatellaan yleisesti olevan aikakautensa merkittävimpiä maalareita. Tällaisia ovat mm. Pablo Picasso, Rembrandt, Leonardo da Vinci, Claude Monet sekä monet muut tunnetut kuvataiteilijat. Ajattelen, että heidän tuotantoonsa tutustuminen on hyvä tapa ammentaa itselleen lisäymmärrystä vaikkapa sommitteluun, värien käyttöön ja personalliseen itseilmaisuun liittyen. Näin myös yritän itse aina välillä tehdä.

Koska monet ympärillämme – virtuaalisessa maailmassakin – olevat asiat ovat näkyviä ja jotenkin sommiteltu ympäristöönsä – toisinaan hyvällä maulla, toisinaan hieman huonommalla -, en voi ajatella, että visuaalisen ymmärryksen ja hahmottamiskyvyn lisääntyminen olisi negatiivinen asia kenellekään ihmiselle, päinvastoin! Tämän vuoksi suosittelen kaikille tutustumaan aiheeseen lisää, vaikkapa maailmankuulun maalaustaiteen kautta!

http://www.theartwolf.com/articles/most-important-painters.htm

 

Kuva: Gustav Klimt – Portrait of Adele Bloch-Bauer I

-Ilkka Alakarhu, innoVader

 

Lajin sisäisille innovaatioille kysyntää

Harri Kumpulainen pohtii Salibandy-lehti Pääkallossa, miten salibandystä olisi mahdollista tulla maailmanlaajuisesti suuri laji. Tämän hetken maailmanlaajuinen lisenssipelaajien määrä on 300 000 jota verrataan Jalkapallon lisenssipelaajiin yksin omaa Norjassa, joita on 400 000. Blogista saa helposti kuvan, että Salibandy ei sellaisenaan ole kasvamassa räjähdysmäisesti maailman laajuiseksi lajiksi, mutta lajin kehityksen kannalta onkin nyt tärkeää, mitä ratkaisuja lajin eteenpäinviemiseksi tehdään. Näkisinkin, että tässä olisi paikka lajin sisäiselle ideoinnille ja innovoinnille joiden avulla pelaajamäärät ja tunnettavuus lähtisi nousuun. Olisi hyvä tutkia, mikä vetoaa esimerkiksi maahockeyssä maissa jossa sitä paljon pelataan ja pyrkiä kehittämään salibandyn ominaisuuksia siihen suuntaan, että se vetoaisi samoihin kansaryhmiin jolloin se pääsisi kilpailemaan nykyisten ja uusien vahvuuksiensa kautta.

 

Blogi: Salibandyn maailmanvalloitus − miten, missä ja milloin?

Oppia innovoinnista

Ensimmäinen innoVader-tiimin tehtävä oli lukea blogikirjoitus liittyen johonkin innovaatioon. Valitsin Denise Chowin kirjoittaman artikkelin ”Self-Filling Water Bottle Converts Humid Air into Drinkable H2O”, joka on julkaistu 16. tammikuuta 2016 url-osoitteessa: http://www.livescience.com/53401-fontus-converts-humidity-into-water.html.

Artikkeli perustuu Kristof Retezárin suunnittelemaan laitteeseen, jolla voi kerätä pyöräillessä ilmankosteutta ja muuttaa kosteuden juomakelpoiseksi vedeksi. Laitteen ansioista pyöräilijän ei tarvitse pysähtyä yhtä usein täyttämään vesipulloaan.

Kuva 1. Vesisuodatin

Mikäli artikkelin kuvaus herätti mielenkiintosi laitteesta, suosittelen lukemaan aiheesta lisää tästä linkistä!

 

Mukavia lukuhetkiä!

-Matias Ranta, innoVader

 

Lähteet

Chow Denise. 2016. Self-Filling Water Bottle Converts Humid Air into Drinkable H2O. http://www.livescience.com/53401-fontus-converts-humidity-into-water.html. Luettu: 01.02.2016.

Haaga-Helia, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2016. Innovointi BUS4TN006-10.

Kuva 1:

Heather. 14.03.2015. https://www.flickr.com/photos/58754750@N08/16607881067. Viitattu: 01.02.2016.

”Sirun” väitetään ehkäisevän matkapuhelimen säteilyä

Heikki Hietala kirjoitti 22. marraskuuta 2014 Tech blogissaan ”sirusta”, jonka tarkoitus on minimoida matkapuhelimesta tulevaa säteilyä, joka aiheuttaa vahinkoa aivoille. Hietala kertoo törmänneensä siruun nähtyään siitä mainoksen, jonka jälkeen hän päätti ottaa selvää sen toimivuudesta. Paketissa sirun väitettiin tarjoavan 99,95 % suojan säteilyltä. Blogissaan Hietala selvittää perin pohjin omien testiensä avulla tuotteen todellisen toimivuuden. Kyseinen Hietalan blogikirjoitus on ehdottomasti lukemisen arvoinen!

 

 

• Kristina Wiik, innoVader

 

Lähteet:

Heikki Hietala. 2014. Fooling people with radiation protection. http://www.sabulo.com/sb/false-science/fooling-people-with-radiation/#comment-74 Luettu: 01.02.2016.

Haaga-Helia, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. 2016. Innovointi BUS4TN006-10

Innokkaana innoVOIMAan!

InnoVader-tiimi innoikkaana ilmoittaa aloittaneensa uuden innovaatioprojektin pohjautuen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun innovointikurssiin (BUS4TN006-10)! InnoVader julkaisee blogi-kirjoituksia innovaatiokurssin ja projektin etenemisestä kevään 2016 ajan.

Tiimin jäsenet ovat:

Ilkka Alakarhu, ideointi

Mikko Päivinen, projektimanageri

Matias Ranta, toteutus

Kristina Wiik, graafiikka

 

Tervetuloa mukaan!

– innoVader